SUORITTAJASTA HENGITTELIJÄKSI
Minulle paitsi oma, myös toisten hyvinvointi on arvokasta. Tosin oman hyvinvoinnin tärkeys ois voinut valjeta vähän helpompaa reittiä. Aiemman urani suoritin esittävän taiteen parissa, mutta viime vuodet oon mennyt kohti aikamme vaikeinta haastetta: miten jaksaa ja voida hyvin arjessa. Merkittäviä muutoksia oman hyvinvoinnin parantamiseksi on ollut suorittamisen lopettaminen, stressitekijöiden eliminointi sekä oman voiman vahvistus. Mun työhistoriassa oli paljon toimistossa ja palavereissa istumista, hektistä puskemista kohti ensi-iltoja tai suurtapahtumia epäsäännöllisen työ-uni-ruokarytmin ryydittämänä. Viimeiset viikot ennen deadlineja venyi yleensä ylityöpiikeiksi, kotona käytiin lähinnä suihkussa ja nukkumassa. Väsytti. Uuvutti. Ois ollut paikallaan, että joku ois tullut hoksauttaan, että hohoooi, et jaksa loputtomiin tuollasta tahtia. En jaksanutkaan, ja koska sitä ”jotakuta” ei koskaan ilmaantunut, stopin teki kroppa. Mun oma keho, jota olin kohdellut kaltoin lähes kaksikymmentä vuotta. Sairastuin vakavasti, liitännäissairauksia tuli muutamia. Niitä jälkiä sitten piti korjailla pitkään, opetella kuulemaan kehon viestejä ihan alusta asti. Ylivireystila kesti muutaman vuoden, jonka jälkeen tuli alivireys, uupumus, joka vei vielä useamman vuoden. Välillä ajattelin, että ”oispa sillon jo pitäny, oispa tienny – oispa osannu”. Vaan kantapään kautta mentiin. Ja hengissä selvittiin.
OIVALLUS HOITAJUUTEEN SYNTYI HOITOTURPEEN SYLEILYSSÄ
Vuoden 2017 loppupuolella ystäväni kertoi turvehoidoista ja turvehoitajakurssista, ja koska olin jo hieman reenaillut oman intuition kuulemista ja siihen luottamista, tiesin heti, että tässä on mulle jotakin. Lähdin Ähtäriin koulutukseen oivaltamaan, että tää maaginen ruskea mössö on mun juttu. Että minussa elää hoitaja, jolla on hoitava kosketus. Muistan olleeni kokonaisvaltaisen turvehoidon jälkeen kuin uudessa kehossa ja ajatelleeni, että tätä oloa ja tunnetta täytyy jakaa muillekin! Siitä lähti uusi suunta kaikelle sille, mitä tänä päivänä teen. Aloin hoitoharjoittelujakson jälkeen tehdä turvehoitoja Oulun seudulla, kävin työkeikoilla Raahessa ja viesti, jota asiakkailta sain, yllätti positiivisesti. Vaikutuksia tuli jo yhden hoitokerran jälkeen, ja mikä ihmeellisintä, mun oma olo hoitaessa ja hoitamisen jälkeen oli upea. Koin aitoa auttamisen riemua, jotakin niin konkreettista, että itketti. Kun pienten lasten äiti selkävaivoineen sai taas itse kengät jalkaan, joltain jäi migreenioireet hoitopöydälle, joku sai uniongelmiinsa apua, joltakulta lähti silmäkivut, fasettilukot, puutuneisuudentunne – olin äimänä. Ja onneni kukkuloilla. Hoidot alkoivat puhumaan puolestani. Mun ei tarvinnut vakuutella. Vain hoitaa ja olla läsnä. Homma toimi, mun käteni toimivat. Aikoinaan kuulin vain puhuttavan parantavista käsistä, ja nyt ymmärsin, että mulla itselläni on sellaiset! Minusta on iso apu, ja se on ihan mielettömän hienoa.
HYVINVOINNIN MONIPUOLINEN AMMATTILAINEN
Johtoajatus omaan tekemiseen on alusta asti ollut, että vain hyvinvoiva ihminen voi tuottaa hyvinvointia muille. Siksi omasta tekemisestä, työergonomiasta ja työn johtamisesta on ollut tärkeää huolehtia. Ja silti kehittyä ammatillisesti. Jonkin aikaa turvehoitoja tehtyäni aloin katsella, millaisesta lisäkoulutuksesta olisi eniten apua mun käsialan kehittämiseen. Kävin aromaterapian, vyöhyketerapian sekä jäsenkorjauksen lyhytkurssit, joista sain hyviä vinkkejä ja työkaluja. Mutta mitä enemmän aiheeseen perehdyin, sitä enemmän tunsin, että tarvitsen vankan anatomian tuntemuksen, eli varsinaisen kivijalan, johon voin käsialani perustaa. Hain ja pääsin opiskelemaan Oulun hieroja-akatemiaan, josta valmistuin koulutetuksi hierojaksi heinäkuussa 2020. Koulu oli erinomainen valinta, opetus laadukasta sekä vuorovaikutteista, uusimmat tuulet maailmalta käytiin läpi, vaihtoehtohoidoista keskusteltiin objektiivisesti. Ja ennen kaikkea sain vahvistusta omaan osaamiseeni. Tällä hetkellä tuntuu, että työkaluja on juuri sopiva pakki. Vaan kyllä mää itseni tuntien vielä lisäoppia haen kiinnostavien juttujen tullessa kohdalle.
MINÄ JA MUN APULAISET
Oman kehon kuuntelu ja sen tarpeisiin vastaaminen on tänä päivänä haastavaa kaiken kiireen keskellä. Tähän koetan kuitenkin opastaa jokaista, kiireettä ja yhdessä havaiten. Paljon istumatyötä tehneenä ja oman osani selkäkivuista saaneena paneudun mielelläni erilaisten selän kiputilojen hoitoon sekä liikkuvuuden parantamiseen. Apuna käytän turvetta, kuivakuppausta sekä monipuolisia hierontaotteita, mobilisoivia liikkeitä ja venytyksiä asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Näistä ”apulaisista” turve on osoittautunut erinomaiseksi avuksi muun muassa lihasjännitteiden, iho-oireiden, stressin ja erilaisten kiputilojen poistossa sekä imunestekierron häiriöiden häätämisessä.
Käsialani vastaa vaativimpiinkin haasteisiin, olitpa sitten aktiiviurheilija, toimistotyöntekijä, taivaanrannanmaalari tai kaikkea näistä.
Mirennon hoitohuoneella oot parhaissa käsissä. Lämpimästi tervetulua!
<3 Minna
KOULUTUS
Koulutettu hieroja, Oulun hieroja-akatemia 2020
Turvehoitaja, Lehtopeat Oy 2018
Kasvatustieteen kandidaatti (gradua vaille maisteri), Oulun yliopisto 2013
Kulttuurituottaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu 2002
Lisäksi kursseja sekä työpajoja liittyen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (mm. aromaterapia, jäsenkorjaus, NLP)
Työn ulkopuolella remppailen ja asutan 100-vuotiasta hirsitaloa miehen ja leikki-ikäisen kanssa, teen radikaaleja ristipistoja, haaveilen moto-matkailusta ja suppilovahverometsistä.
